Määräykset ja lait

SavonSanomat 6.4.2019

Suomalaiset vitkastelevat ”paskalain” kanssa – Onko laitteista ja urakoijista tulossa jo pula?

 
Lakiesityksen yhteydessä arvioitiin, että jätevesiremontit maksavat 1 000–10 000 euroa. Alan yrittäjät vahvistavat, että hintahaarukka pätee yhä. Se on laaja, koska mökit ovat hyvin erilaisia. (KUVA: Joonas Salo)

Julkaistu:

Mökkien jätevesijärjestelmien pitäisi olla uusitun asetuksen mukaisia lokakuun lopussa. Savonlinnan kaupungin ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen pohti Taloussanomien haastattelussa viime viikolla, että jätevesien käsittelylaitteista ja kaivuriurakoitsijoista tulisi kesänä vielä pulaa

Alan yrittäjien mielestä ne eivät niinkään ole jarru. Esimerkiksi jätevesijärjestelmien valmistajat eivät usko, että laitteiden kysyntä räjähtäisi käsiin.

– Jonkinlaista vilkastumista markkinoilla on odotettavissa. Kysyntä todennäköisesti kääntyy kasvuun viimeistään kesällä, Pipelifen myyntijohtaja Jarko Lehto sanoo.

– Suurta ryntäystä markkinoille emme silti odota.

– En usko valmistajien joutuvan mitenkään tiukille. Jos se pullonkaula johonkin muodostuu, niin urakoitsijoiden kohdalle.

Suunnittelijoille riittää töitä

Tamperelaisen jätevesiliike Vestellin toimitusjohtaja Joona Linna muistuttaa, että kaikki lähtee järjestelmän suunnittelusta.

Hänestä mahdollinen pullonkaula on suunnittelu- ja viranomaistyössä. Linna muistuttaa, että sitä ei voida tehdä varastoon tai ympäri vuorokauden.

– Suomessa on ammattitaitoisia suunnittelijoita vain suhteellisen pieni joukko. Jos haluaa varmistaa itselleen osaajan tälle vuodelle, alkaa olla kiire, Linna sanoo.

Suunnittelijan on oltava pätevä ja suunnitelman täytettävä maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen ja niiden nojalla annettujen ohjeiden lisäksi talousjätevesiasetuksessa esitetyt vaatimukset. Töille on haettava kunnan rakennusvalvonnan lupa.

On mahdollista, että jätevesijärjestelmien myynti jää lopulta odotettua vähäisemmäksi, mikäli suunnittelu- ja lupapalvelut ruuhkautuvat pahasti.

– Silloin kysynnän kasvu ei välttämättä realisoidu laitepuolella, jos kaikkia tarvittavia töitä ei ehditä tekemään, Pipelifen myyntijohtaja Jarko Lehto sanoo.

Sen enempää Linna kuin Itä-Suomen Maanrakennuksen työnjohtaja Kai-Markus Heikurakaan eivät ennakoi urakoitsijapulaa.

Heikuran mukaan töitä on ollut yllättävän vähän ja tänä keväänä kyselyitä on tullut yhtä vähän kuin vuosi sitten.

– En ole kuullut paljon, että muutkaan olisivat tehneet paljon näitä urakoita, hän lisää.

Kevät herättää mökkiläiset

Etelä-Suomessa kevät on jo pitkällä. Huhtikuun ensimmäisen päivän Vestelliin tulleiden yhteydenottojen perusteella aurinko näyttää herättelevän asiakkaita.

Ensi viikonloppuna Helsingissä järjestetään kevätmessut. Tapahtuma on Linnan mukaan yleensä toiminut vedenjakajana, joka saa ihmisten ajatukset kääntymään kesään.

– Tilausmäärät ovat vähintään kaksinkertaiset verrattuna tilausmääriin normaalisti näillä viikoilla, Linna kertoo.

Vaikka alkuvuosi on selvästi aiempia vilkkaampi, Vestelli pystyisi tekemään töitä nykyistä enemmänkin, koska se on varautunut urakoiden määrän kasvuun.

– Koska saneerattavien kohteiden määrä on niin sen verran suuri, kaikki eivät suinkaan ole vielä aktivoituneet, Linna sanoo.

Itä-Suomen Maanrakennuksessa on vielä hiljaista. Työnjohtaja Kai-Markus Heikura arvioi, että mökkien omistajat saattavat pyrkiä laistamaan muutoksesta ja perustelevat remontin tekemättömyyttä esimerkiksi mökin vähäisellä käytöllä tai kesäasukkaiden pienellä määrällä.

– Kaikki oljenkorret varmaan käytetään, hän arvioi.

Osa saattaa myös laskea sen varaan, että kunnissa ei riitä valvojia joka mökin järjestelmien tarkistamiseen.

Järjestelmään voi upota tonni poikineen

Lakiesityksen yhteydessä arvioitiin, että remontit maksavat 1 000–10 000 euroa. Alan yrittäjät vahvistavat, että hintahaarukka pätee yhä. Se on laaja, koska mökit ovat hyvin erilaisia.

Hintaan vaikuttaa rakennuspaikka ja maaperä, nykyisen järjestelmän kunto ja käyttökelpoisuus ja muunnettavuus. Keskeistä on myös käytön vähäisyys tai suuruus sekä valittu järjestelmä. Ympäristömääräyksetkin voivat vaihdella paikkakunnittain.

Jos talousjätevesien käsittelyjärjestelmä pitää uusia kokonaan, kustannukset saattavat alkaa 6 000 eurosta.

 

YHTIÖKOKOUS

LUKIJALTA. Taloyhtiöiden yhtiökokouskausi on meneillään ja jatkuu vielä kesäkuun loppuun asti. Yhtiökokoukseen kannattaa ehdottomasti osallistua, sillä siellä päätetään monista asunto-osakeyhtiön keskeisistä asioista kuten vastikkeiden tasosta, tulevista korjauksista ja monista asumisviihtyvyyteen vaikuttavista seikoista sekä valitaan yhtiötä johtava hallitus.

Asunto-osakkeenomistajia on arvioitu olevan miljoona, ja heillä on hallinnassaan noin 1,5 miljoonaa osakeasuntoa, joissa asuu jopa 2,5 miljoonaa ihmistä. Rahaa yhtiöissä käytetään yli 10 miljardia euroa vuodessa. Osakkeenomistajien mukanaoloa tarvitaan taloyhtiöiden hallituksissa, mutta myös edunvalvontajärjestöissä kuten kiinteistöyhdistyksissä.

Valitettavasti näyttää siltä, että huolimatta osakkeenomista­jien koulutustason noususta ja aktiivisesta osallistumisesta muilla elämänaloilla, kiinnostus taloyhtiöiden toimintaan on hiipumassa. Yhtiökokouksissa käy yhä vähemmän väkeä – onpa nähty sellaisiakin kokouksia, joissa paikalla on vain isännöitsijä. Tällä menolla koko asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on vaarassa.

Ehdotan, että osakkeenomistajien herättämiseksi käynnistetään viestintäkampanja. Tavoitteena on osakeasumisen imagon nosto sekä osakkeenomistajien aktivointi osallistumaan yhtiökokouksiin, menemään hallituksiin jäseniksi ja ottamaan valta käsiinsä myös etujärjestöissään kuten kiinteistöyhdistyksissä.

Tavoitteeksi sopii myös asunto-osakeyhtiölain päivittäminen osallistumista kannustavaan suuntaan sekä monien korjausrakentamiseen liittyvien käytäntöjen, sopimusehtojen ja takuuasioiden kehittäminen. Myös taloyhtiöiden pitkäjänteisen johtamisen perusta, eli strateginen suunnittelu, on aivan alkutekijöissään ja kaipaa voimakasta panostusta.

Jouko Taskinen

 

rakennusinsinööri

Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, Vantaa

PANTTIKIRJAT SÄHKÖISEENMUOTOON

Kotona tai tallelokeroissa säilytettäviä panttikirjoja ei kannata mennä tuhoamaan.

”Lokakuun aikana pankit toimittavat sähköisiä aineistoja Maanmittauslaitokseen. Aineiston pohjalta pankin hallussa olevat kirjalliset panttikirjat muunnetaan sähköiseen muotoon ja sen jälkeen jokaiselle panttikirjalle on merkitty saaja rekisteriin. ’Saaja’ on vastine kirjallisen prosessin haltija-termille”, projektipäällikkö Erkki Tapola Maanmittauslaitoksesta sanoo tiedotteessa.

”Pankki myös huolehtii kirjallisen panttikirjan mitätöinnistä, jotta sitä ei enää käytetä vakuutena”, Tapola lisää.

Panttikirjoja voidaan jatkossa siirtää sähköisesti siten, että tieto panttikirjan saajasta pysyy ajan tasalla. Maanmittauslaitoksen mukaan panttikirja on myös helppo löytää, sillä se on laitoksen sähköisessä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä.

Kun pankki palauttaa panttikirjan takaisin kiinteistön omistajalle, hän saa paperin sijaan tiedon, että hänet on merkitty rekisteriin sähköisen panttikirjan saajaksi. Halutessaan saajatiedon voi vielä tarkistaa Maanmittauslaitoksen järjestelmästä osoitteessa www.kiinteistoasiat.fi.

”Kotona tai tallelokerossa säilytettäviä kirjallisia panttikirjoja ei muunneta automaattisesti sähköiseen muotoon. Niitä ei pidä missään tapauksessa mennä tuhoamaan. Nykyiset kirjalliset panttikirjat ovat edelleen voimassa ja ne käyvät uuden velan vakuudeksi aina vuoden 2019 loppuun asti”, Tapola sanoo.

Siitä eteenpäin panttikirja tulee muuntaa sähköiseksi ennen luoton myöntämistä. Muunnoksen voi tehdä lähettämällä Maanmittauslaitokselle sekä hakemuksen että kirjallisen panttikirjan. Panttikirja muutetaan sähköiseksi myös kiinnitykseen kohdistuvien muutosten yhteydessä.

 

”Sähköinen muoto on turvallinen, koska panttikirja ei voi enää kadota ja sitä ei voida varastaa. Mikäli sähköinen panttikirja on merkitty väärälle taholle, kannattaa olla yhteydessä omaan pankkiin ja pyytää heitä oikaisemaan tilanne”, sanoo Tapola.

Kirjallisia panttikirjoja on Suomessa yhteensä noin 3,6 miljoonaa. Niistä suurin osa on pankkien hallussa ja loput ovat kunnilla, valtion laitoksilla, isännöitsijöillä ja yksityisillä henkilöillä.

”Kiinteistön omistajan ja isännöitsijän ei tarvitse tehdä tässä vaiheessa mitään. Panttikirjan tiedot ovat edelleen tallessa, mutta jatkossa paperin sijaan sähköisessä muodossa”, korostaa Tapola.

SÄHKÖAUTOJEN LATAUS

Mielipidesivuilla on käyty runsasta keskustelua sähköisestä liikenteestä ministeri Kai Mykkäsen (kok) ehdotettua huoltoasemille pakollisia sähköautojen latauspisteitä.

Tavallisesti sähköauto ladataan öisin kotipihassa, ja julkisia (pika)latauspisteitä tarvitaan vain pitkillä matkoilla. Omakotitaloissa lataus ei ole ongelma, koska auton voi ladata autotallissa tavallisesta kotitalouspistorasiasta.

Taloyhtiöissä tilanne on toinen: nykylainsäädäntö – tai oikeastaan sen tulkinta – mahdollistaa sen, että taloyhtiön hallitus voi halutessaan kieltää sähköauton lataamisen lämmityspistorasiasta.

Pähkinänkuoressa on täysin tuuripeliä ja hallituksen asenteesta sekä taustatiedoista kiinni, saako autonsa lataukseen. Jos taloyhtiö on riitaisa, peli on käytännössä pelattu. Ennakkotapauksen hakeminen oikeusistuimesta on hidasta, kallista ja pahentaisi riitaisan taloyhtiön ilmapiiriä entisestään.

Jos Suomen hallitus haluaisi oikeasti edistää sähköistä liikennettä, pakollisten pikalaturien sijaan lakiin tulisi kirjata oikeus saada autolle kotilatausmahdollisuus. Kustannukset niin asennuksesta kuin sähköstä maksaisi luonnollisesti autoilija itse.

Haasteet taloyhtiöissä ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta puhtaasti hallinnollisia, eivät teknisiä. Jos yhtiössä on mahdollista käyttää autojen sisätilalämmittimiä, verkko kestää helposti muutaman sähköauton lataamisen, ja älykkäällä kuormantasauksella paljon enemmänkin. Energiatehokkuusneuvontaan erikoistunut valtionyhtiö Motiva on laatinut aiheesta hyvän ja puolueettoman tietopaketin, joka löytyy Motivan verkkosivuilta.

Vesa Linja-aho

autoelektroniikan lehtori, tietokirjailija, Espoo